Sivu 2 (4)
© Teksti, kuvat ja kerronta : Esa Mustonen



Pyyntiverkkojen muoto ja koko vaihtelevat, mutta kaikkein eniten tapaamme maastossa liikkuessamme riippuhämähäkkeihin ( Linyphia triangularis ) kuuluvien hämähäkkien pyyntiverkkoja.

Syysaamun sumuinen metsä on tuhansien pyyntiverkkojen kirjoma, ja ne näkyvät vain muutaman tunnin ajan kunnes aamun lämpö haihduttaa niihin tarttuneet kimmeltävät vesipisarat.

Rakennettujen ympäristöjemme yleisin hämähäkki kuuluu suppilohämähäkkeihin ja niiden kutomia taidokkaita pyyntiverkkoja tapaamme useimmiten ulkorakennustemme sisätiloissa joiden nurkkauksiin ja ikkunansyvennyksiin ne kutovat verkkojaan.

Suppiloverkkohämähäkit kutovat pyyntiverkkonsa kulmaan pyöreähkön torvimaisen onkalon jonka suulle ne jäävät sitten odottelemaan saalistaan.

Hämähäkit aistivat herkästi kaikki pyyntiverkkonsa seittirihmaston värähtelyt, jotka kiinnitarttunut hyönteinen aiheuttaa pyrkiessään irti rihmaston sokkeloista. Se syöksyy kursailematta pyristelevän hyönteisen kimppuun ja lamauttaa sen nopeasti myrkkyhampaittensa puraisulla.

Mikäli kiinnitarttuneen hyönteisen pyristely singaalit ovat heikkoja, hämähäkki usein pysähtyy jääden hetkeksi paikoilleen, odottelemaan uusia singaaleja jotta se voi varmistaa saaliinsa tarkan sijainnin pyyntiverkossaan. Kuta rajummin hyönteinen pyristelee sitä nopeammin hämähäkki on myös paikalla.



ŠEsa_Mustonen@hotmail.com