Sivu 1 (3)
©Teksti, kuvat ja kerronta : Esa Mustonen


Kataja, sypressikasveihin kuuluva puulajimme on meille useimmille tuttu, sillä varsinkin sen pysty, puumaisena kasvava laji kiinnittää usein huomiomme kasvaessaan näyttävästi hakamailla, tienvarsilla tai voimansiirtolinjoilla.

Mantereellamme katajan levinnäisyysalue kattaa lähes koko Euroopan ja ulottuu leveänä vyöhykkeenä itäänpäin aina Tyynelle Valtamerelle saakka. Kataja kuuluukin niihin puulajeihin jotka ovat laajalti levinneet eri mantereille.

Kataja kuuluu pitkäikäisiin, hidaskasvuisiin sekä puuaineeltaan sitkeisiin puulajeihin ja sen nimeä onkin paljon käytetty kansamme kielikuvissa vertauskuvallisesti kuten, "katajainen kansamme, sitkeä kuin kataja".

Katajasta tunnetaan eri lajikkeita, joista meillä tunnetuimmat ovat luonnossamme kasvava pystykataja, sekä pensasmaisemmin kasvava kataja joka suotuisissa oloissa kasvaessaan voi vallata laajojakin alueita kasvupaikoillaan.

Arktisissa olosuhteissa, mm. tunturialueilla katajat voivat kasvaa lamoavana lähes maanpintaa pitkin. Myös tuulisten saaristoalueidemme katajajista muodostuu vuosien mittaan matalakasvuisia pensaita.

Katajat kuuluvat pitkäikäisimpiin ja sitkeimpiin puulajeihin maailmassa. Jopa yli 2000 vuoden ikäisiä vielä elossa olevia katajia tunnetaan. Kasvupaikan ravinteisuuden suhteen katajat eivät ole vaateliaita, sillä ne pystyvät kasvamaan karuillakin maapohjilla kunhan valoa vain on riittävästi.




ŠEsa_Mustonen@hotmail.com