Sivu 1 (2)
©Teksti, kuvat ja kerronta : Esa Mustonen


Varhain keväällä kukkiva kangasvuokko saa harjuillamme kulkijan pysähtymään ja ihailemaan sen viehättävää kauneutta kun se kohottaa matalasta vaatimattomasta lehtiruusukkeestaan kukkavanansa kohden aamuauringon lämpöä.

Sen varsi on pysty ja sitä peittävät silkinhienot ohuet karvat. Kunkin kukkavarren päässä avautuu suurikokoinen, kellomainen sisäpinnaltaan valkea kukka jonka keskeltä kohoavat kirkaankeltaiset heteet.

Vielä avautumattomat kukkanuput varsien päissä ja niiden peitinlehdet ovat silkinhienon karvanukan peittämiä.

Aamuvarhaisella sen kauneus on parhaimmillaan kun yökastepisarat viipyvät vielä hetken sen silkinhimmeillä kukinnoilla ja auringon säteet siivilöityvät sen kukkavarsien karvojen lävitse.



Kangasvuokon kukinta ajoittuu yleensä toukokuun alkupuoliskolle jolloin sen upeita kukintoja voi ihailla sen luontaisilla kasvupaikoilla.

Lämmin alkukevät voi aikaistaa kukintaa jopa huhtikuun puolelle. Vastaavasti kylmät säät myöhäistävät kukintaa jopa pitkälle toukokuun puoleen väliinkin saakka.

Kasvi on hyönteispölytteinen ja mm.kimalaiset vierailevat ahkeraan niiden upeissa kukinnoissa mettä etsiessään. Heteitten siitepöly tarttuu kimalaisten karvoihin ja siirtyy niiden mukana sitten toisiin kukintoihin.

Kangasvuokko lisääntyy ainoastaan siemensyntyisesti ja kukinnan keväisestä onnistumisesta riippuu pystyykö se edelleen lisääntymään kasvupaikallaan.

Kukinnan onnistuttua ja siementen kypsyttyä ne irtoavat kukasta ja sulkamaisen lenninhaivenen avustavana leviävät ympäröivään lähimaastoon. Sopiviin olosuhteisiin saavuttuaan se porautuu vähitellen allaolevaan maaperään, itää ja aloitttaa kasvunsa uutena yksilönä.




©Esa_Mustonen@hotmail.com